ja aurinko nielee minut
väripyörteeseen, hopeisella kirurginveitsellä viiltää minun silmäni

niiden samea valo heijastuu veteen, jonka vihertävä pinta väreilee hänen hengityksensä voimasta
miehellä on askeleet,
ja kädet ja sormet
ja muoto
minä olen maailman rajalla ja kellun, valun,  eikä minulla ole karttaa

minä olen kesäyö, jonka puilla ei ole lehtiä
ja jonka kosteassa tuulessa äänettömät huutavat