pimiömusiikkia
lauantai 14. maaliskuuta 2015
hänen ihonsa on ihoani vasten ja ne sulautuvat toisiinsa
huoneessa tuoksuu raskas ja veltto kiima,
irish coffee ja pekaanipähkinät
olet mahdoton, kuiskaat
asfaltti on laikukas, niin olen minäkin
ruosteessa, vereslihalla
rintakehän avohaavasta tulvii kukkia
juon lääkettä. juon lääkettä ja tiedän olevani aivan hullu
kipu liikkuu minne haluan.
kipu liikkuu minne haluan, säikähdän sykettäni. olen elossa.
katseesi sulkee minut tummaan nuppuun
sylissäsi keinun lempeillä aalloilla
makaan laavassa, kirkas viilto
lävistää ja sitoo pohjalle
maa kantaa,
maa huokailee sisälläni
ydin vakava, raskas
minä purkaudun ja nousen uudelleen.
sylissäsi keinun lempeillä aalloilla
hymyssäsi on auringon tanssi
Uudemmat tekstit
Vanhemmat tekstit
Etusivu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)