kaukana jalkojeni alla
peitonmutka, ujo hymy
kaikki se patoutunut tunne ja meren massa
olen 16,04 vuotta ja tiedän ahdistuksen joskus vielä tulevan, vielä lapsuuden ohueksi hioutunut harso sen peittona
maanantai 31. lokakuuta 2016
maanantai 24. lokakuuta 2016
tajunnan
tunnissa, kahdessa
olen edennyt kolme vuotta. selkeydyn, hahmotun, hajoan
minulla on
napsahtava kaula, haukkaat
sitkeitä palasia
nam
taivun taivun auton alle
huohottaen, öljy värjää kasvoni
nilkassani raahaan painoja, raskaita, haaleita,
ilmeettömänä iltaisin
peilistä tuijotan takaisin. niksahdan
aamulla annan veren kiertää
huoahdan, vapautan
yö kuivuu
olen edennyt kolme vuotta. selkeydyn, hahmotun, hajoan
minulla on
napsahtava kaula, haukkaat
sitkeitä palasia
nam
taivun taivun auton alle
huohottaen, öljy värjää kasvoni
nilkassani raahaan painoja, raskaita, haaleita,
ilmeettömänä iltaisin
peilistä tuijotan takaisin. niksahdan
aamulla annan veren kiertää
huoahdan, vapautan
yö kuivuu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)