pimeä kiiltää
kuolleiden koivujen tummuneita lehtiä,
ne takertuvat kitalakeen ja keuhkoputki kaareutuneena sammaleisen kiven päälle
minä hengitän
Tammen alla ukkonen kylmin silmin raiskaa illuusiotani jättäen sen mustille ruhjeille
minä en kykene enää liikuttamaan raajojani
tämä maailma on valmis ja minä sen radioaktiivista jätettä
ja minä hengitän
