suurkaupunki,
ja minä katoan tähän tuuleen
siniviolettivaloissa liikun ja rakennusten takana, eikä minusta jää mitään
syvyyden sylissä istun, varjossa, eikä sinusta ole jälkeäkään
tanniininen kaipuu sakeana lävistää kaulakuopan ja minä valun multaan
ehkä joku kerää hiput, jotka jätän jälkeeni ja kokoaa itselleen jotain
heikon kuunsirpin, joka hengittää suuria tunteita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti